Everyday hero is smiling !

Kuva netin uumenista, en omista yhä edelleenkään tekijänoikeuksia.

Tänää on kyllä nii vitun mahtava keli, että väkisin aattelee positiivisesti, ja hymy tulee huulille. Mutta mistä ihmine sitte oikeesti tälläski hetkellä iloitsee ? Kelistä, auringosta, vai jostain ihan muusta ? 

Mutta tuskin se hymykää vaa tulee tollasesta paperilapusta. Ei. Siihen tarvitaan silti hyvää mieltä, ja omaa tahtoa olla iloinen. Jos oot angstina, tuskin sä sillon hirvee positiivine ja ilonen olet. Nääh. Sillo sä hautadut tyynyje alle murehtimaan. Mutta kun olet oikeassa mielentilassa, ja kaikki asiat tuntuvat kivoilta ja voit ajatella positiivisesti, on suullasi aivan varmasti hymy. Oli se sitten leveä  ja tai pieni. Hymyn huomaa viimeistään silmistä. Ne kertovat enemmän kuin muut naamasi tai käsiesi eleet.

Mä voisin sanoo, et pienet asiat tekee onnelliseks. Tälläki hetkellä, hymy on huulilla sen takia, että mutsi yllätti eilen positiivisesti tuomalla Kuopiosta tullessaan Stam1nan bändipaidan ja näin .. ja sitten toi ilma. Sekin tekee tietenkin mut onnelliseks. Onha se nimittäi hymyn arvosta, ku aurinko paistaa, ei tuule ja pakkastaki ihan vähä vaan. 

"So far away.."

Tähän mieli tilaa sopii hyvin tollane surumielinen ja haikee biisi .. Avenged Sevenfold - So far away.
Sitten on oikee fiilis. Mutta, silti sitä jää miettiin, ilon aiheita, ja iloa ylipäätään. Mitä ilo meille ihmisille on ? Sisäinen hyvän olon tunne ?

Ilo on sitä kun hymyilee. Totta.
Ilo on sitä, kun tuntee kuuluvansa sinne missä on ja tekevänsä jotain tärkeää. Totta.
Ilo on sitä, kun voi vapaasti nauraa ja hymyillä. Totta.

Iloa voi kuvailla monella sanalla ; onni, lohtu jne. Mutta kaikki pitävät paikkaansa. Tähän liittyis hyvin positiivinen ajattelu, josta en nyt jaksa raapustella aamu väsymykseni takia. 
Sen mä jaksan silti selittää, että iloisuus on sinusta itsestäsi kiinni. Jokaisesta asiasta voi löytää hyvän puolen. Jokaisesta.


"Just smile, and say fuck. (:"

Tietenkin, ihminen omistaa tunteet. Ei me voida koko aikaa olla vaan onnellisia. Ei todellakaan. Me silti, välttämättä aatellaan asioita ja myös tunnetaaan erillaisia ajatuksia ja tunnetiloja. Ihmiset eivät ole koneita. 

Vaikka joku haluaisikin että ihmiset olisivat koneita, ne eivät ole. Meille kuuluu hymyt, nauramiset, suremiset, itkut, raivot ja kaikki mahdolliset tunteet. Ei niitä voi mitenkään säädellä. Ihmiset reagoivat asioihinkin eri tavoilla. Me ollaan "tavallaan" kuin lumihiutaleita. Ei koskaan oo täysin samanlaista olemassa. Ei koskaan.
Niin se vain on, ja sen kanssa on elettävä. Hymyilkää, nauttikaa elämästänne ! 
Koskaan ei oo liia myöhästä olla onnelline, aina on oikeus olla onneline, kukaan ei voi kieltää suo olemasta onnellinen. Joten olkaa onnellisia !

xoxo Lahna, joka hymyilee leveästi.